Post by Tulevaisuusopisto ry on Oct 23, 2022 21:01:29 GMT
Ravinnevalumatutkimus
---
Ravinnevalumat ovat Suomenkin yksi isoin dilemma. Päälähde niille on maatalous mutta tokihan ihmisten tarvitsee syödä, joten ongelma on pitkään jo kasautunut.
Seuraukset ovat olleet katastrofaalisia. Tilanne on niin paha, että joitain järviä täytyy jo koneellisesti ilmastaa, ettei koko ekosysteemi kuole. Tämähän ei voi toki mennä näin, että jokaista Suomen järveä lopulta tekohengitetään, pelkästään siksi että kuluu sähköä ja resursseja. Saatika että tekisimme itämerestä ison akvaarion, johon laitetaan ilmastus.
Ongelmaa on yritetty pääasiassa hoitaa levittämällä kalkkia pelloille. Kalkin pH on 9 joten se tasapainoittaa happosateen vaikutuksia. Menetelmä on toki kestämätön vain sen takia, että kalkkia pitää louhia ja kuskailla paikasta toiseen. Lisäksi kalkki pitää muokata peltoon suht väkivaltaisesti verrattuna siihen, josko levitettäisiin pH 11 spirulinanestettä.
Toisekseen, kalkkia käytetään betonissa, sama ilmiö tapahtuu myös maaperässä vähäsen ja se tuhoaa maaperän tärken mururakenteen ja yleensäkin on haitallinen mikrobistolle ja pieneliöille maaperässä kun maaperä kovettuu.
Spirulinan on todettu päinvastoin lisäävän maaperän suostuisten mikrobien kasvua. Olettaen sitäkautta myös kasvien sato ja koko lisääntyy kun niille antaa spirulinaa: parantunut maaperän mikrobisto edesauttaa kasvien ravinteiden saantia. Tällöin syntyy sekin hyöty, että viljelijä saa samalla lannoitteella isomman tuoton. Saatika sitten ne ylimääräiset ravinteet eivät enää huuhtoudu vesistöihin. Tämä on monissa tutkimuksissa varmistettu että n 2g spirulinaa per litra vettä antaisi parhaimmat tulokset eli kasvien koko voi lisääntyä jopa 50%. Sitä vaan ei ole erikseen tutkittu, että kuinka monta prosenttia vähemmän tulisi ravinnevalumia. Yhdessä litrassa voi olla spirulinaa vaikka 10g. Joten sitä olisi realistista tuottaa maatalouden vaatimia määriä.
Tietenkin, maalaisjärjellä voi ymmärtää, että jos samalla NPK lannoitteella kasvavat koeasetelmat kasvavat eri tavoin, jos on pieni määrä spirulinaa, niin on todennäköistä että ravinteita silloin huuhtoutuu vähemmän jos kerran kasvit sitovat itseensä enemmän biomassaa.
Maaperässä on itsessään paljon fosforia, joka on sitoutunut esim hiekkaan. Se on kuitenkin väärässä muodossa kasveille, mutta tietyt mikrobit irrottavat ja vapauttavat kasvien käyttöön fosforia maaperästä. Stimuloimalla maaperän mikrobistoa lisäksi esim kuidulla tai biohiilellä, voidaan myös vaikuttaa merkittävästi satoon.
Tulevaisuuden innovaatiot maataloudessa korjaavat riippuvuuden fossiilisesta tuotannosta. Jatkossa tuotanto tulee nojautumaan omavaraisuuteen ja myöskin planeetan arvot huomioonottaen. Kun pelaamme planeetan tavalla, niin ei tule yllätyksiä kuten että väkilannoitteet tuhoavat maaperän mikrobistoa tai vaikkapa että antibiootit paljastuivatkin itsessään yhdeksi ihmiskunnan suurimmaksi ongelmaksi.
Itseasiassa, kastemadoissakin esiintyvät abtiobioottiset aineet on eristettyinä todettu tehoavan samanlaisiin patogeeneihin mitä kalankasvatuksessa esiintyy, lähes yhtä hyvin tai paremmin, kuin nykyiset synteettiset vastineensa. Spirulinassa on myös antimikrobisia aineita, kuten tämä. Se on vesiliukonen, joten se on helppo erotella:
en.m.wikipedia.org/wiki/Phycocyanin
Vaikka spirulina on pieni levä, on sillä isoja ratkaisuja ongelmiin.
Seuraavassa koeasetelmassa laitan 6 minikasvihuonetta 2 vähän isompaan minikasvihuoneeseen sisälle. Kasvualustaksi käytetään kaikkiin puolet ja puolet turvetta ja taimimultaa. Yksi saa olla tällaisenaan, toiseen tulee väkilannoitetta, kolmanteen väkilannoitetta + spirulinaa, kolmanteen kuituja, biohiiltä + spirulinaa, neljänteen hevosenlantaa + spirulinaa, viidenteen kalkkia + väkilannoitetta ja viimeiseen maitohappobakteeri, b. subtilis + spirulina.
Jokaiselle annetaan sama valo ja nestemäärä kuukauden ajan. Lisäksi käymisreaktiolla tuotetaan n. 1% hiilidioksidipitoisuus kasvihuoneiden sisälle. Tällöin parhaiten kasvava koejärjestely saa sidottua eniten hiiltä myös ilmasta.
Kun kasvit ovat kasvaneet, mitataan eri kokeiden pohjasta vedestä typpi- ja fosforimäärät. Tällöin voidaan päätellä mikä koejärjestely ehkäisee parhaiten ravinnevalumia. Lisäksi kasvit juuristoineen punnitaan, jotta voidaan havaita mikä niistä on sitonut itseensä parhaiten biomassaa.
Tämän ja muita pienempiä testejä, raportoin sitten jatkossa yhdistyksen foorumille. Tällöin tieto on kaikille saatavilla ja lisäksi, jokainen voi omalla tietotaidollaan auttaa projektia etenemään, kun on mahdollisuus luoda nimimerkki keskustelua varten.
Voitaisiin ottaa kans työkokeiluun projektiassistentiksi ihminen. Voisin hänelle delegoida kaikkia yksinkertaisimpia testejä. Työn voisi tehdä etänä kotona testiputkiloiden kanssa pienessäkin tilassa esim hylly. Assistentti niinikään raportoisi tulokset foorumille. Työkokeilu toimisi samalla koulutuksena itse projektiassistentin palkkatyöhön. Sitten kun on varaa maksaa palkkoja niin mielelläni ottaisin pari-kolme assistenttia avukseni.
tulevaisuusopisto.freeforums.net/
Käytännön ratkaisujen lisäksi yhdistyksen tarkoitus on luoda uusia toimintamalleja. Lopultahan on tarkoitus myös saada lakimuutoksia. Valtion asetuksella seleeniä alettiin lisäämään mm lannotteisiin jotta se leivän kautta sitten imeytyisi ihmisiin, seleenin saanti on ilman lisäystä Suomessa heikkoa. Kasvattamalla spirulinaa seleeniä sisältävien kivilajien kanssa, voidaan spirulinaan imeyttää huomattavia määriä seleeniä, ennenkuin se tulee myrkylliseksi levän kasvulle.
Spirulinaa kannattaa siis kasvattaa osana maatilan kiertoa ja levittää pelloille monestakin syystä.
Sen lisäksi spirulinaa annettaisiin tuotantoeläimille lisärehuksi. Sen on tutkimusten mukaan todettu soveltuvan siihen hyvinkin. Sitä vaan ei ole kukaan planeetalla tutkinut, että voisiko spirulina prebioottina vähentää lehmien metaaninmuodostusta. Josko Luke kanssa tehtäisiin se ruokintakoe spirulinalla, niin samallahan voisi sitten mitata sen metaanin. Suomessakin on tehty 3 tutkimusta spirulinalla lehmien lisärehuna, mutta kaikki niistä ovat käyttäneet kuollutta ja kuivattua levää, joten pidän siten tutkimusasetelmaa hieman puutteellisena.
Luke siis testaisi ekaa kertaa sitä, että miten esim maidon laatuun vaikuttaisi tuoreen levän syöttäminen lehmille. Varsinkin Aasiassa levä kuivataan 120 asteessa jopa. Tällöin sen sisältämät herkät ravintoaineet kuten C-vitamiini, tuhoutuvat. On todennäköistä, että tuoreella levällä saadaan paremmat tulokset ruokintakokeista lehmillä.
Laskelmieni mukaan kehittelemälläni uudella kasvatusmetodilla, voitaisiin 500m2 hallilla tuottaa jo koko Suomen spirulinantarve superfoodina ihmisille. Markkinoiden arvo nykyään ehkä 5 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään Ruohonjuuri myy 800.000e spirulinaa vuodessa.
Kaikkea en siis itse voi edes testailla, spirulinaa olen syöttänyt akaattikotiloille. Ne olisivat siis yksi osa suunnittelemaani luomukalanrehua. Yrityksen voisi perustaa jo nyt vain sen takia, koska minulla on myös joitain vähän vähemmän yleishyödyllisiä keksintöjä jotka haluan patentoida rahan vuoksi, niistä sitten saisi tuloja yritykselle kun myisi rojalttioikeuksilla. Esim uuden sukupolven LED valo on niin iso patentti, että sillä saisi hyvinkin tuloja yrityksen laajentumiseen.
Aluksi voidaan aloittaa superfoodista ja sitten miljoonista miljardeihin eli maatalouteen. Sitten kun olemme suurempi toimija kuin entinen Vapo, niin myyn yrityksen valtiolle ja esim 10% voitoista menee aina yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen kuten tällainen mikroleväprojektini. Valtio tarvitsee uusia valtionyrityksiä, mikä olisikaan parempi kuin maatalousreformi.
Valtio maksaa vaikka 80% maatilalliselle tukea laajentaa toimintaa kompostireaktoriin ja leväkasvatukseen. Valtiohan on voimakkaasti puhunut ilmaston ja itämerenkin vuoksi, niin varmasti sieltä löytyy tukea toteuttaa unelmat myös käytännössä.
Meidän yritys sitten kuskaa paikalle leväkasvatuksen alkusiemennyksen eli vaikka 10 tuhatta litraa ja rakentaa tarvittavat laajennukset ja tienaisi sillä.
Näkisin että idea olisi myös kaupallisesti hyvä. Tai jos maalaisjärjellä miettii, että kun on taloudellisesti kannattavaa talvellakin viljellä Suomessa esim kurkkua, niin varmasti on paljon kannattavampaa viljellä tehokkaampaa mikrolevää? Kysehän on myös kilohinnasta, superfoodina luomuspirulina maksaa jopa 83e kilolta.
Vaikka en itse saisikaan koskaan yritystä, niin olisihan se puoli voittoa jos joku muu perustaisi Suomen ekan spirulinatuotantolaitoksen. Olen varma, että niin tulee tapahtumaan kunhan tämä perustutkimus on edennyt riittävästi. Tällä hetkellä julkinen rahoitus siis lienee soveliain yhdistykselle esim Leader kautta, koska on tarkoitus yleishyödyllisesti synnyttää muutakin yritystoimintaa, kuin perustaa omaa.
Yhteistyöterveisin,
Henri Lentonen, Tulevaisuusopisto ry, puheenjohtaja
---
Ravinnevalumat ovat Suomenkin yksi isoin dilemma. Päälähde niille on maatalous mutta tokihan ihmisten tarvitsee syödä, joten ongelma on pitkään jo kasautunut.
Seuraukset ovat olleet katastrofaalisia. Tilanne on niin paha, että joitain järviä täytyy jo koneellisesti ilmastaa, ettei koko ekosysteemi kuole. Tämähän ei voi toki mennä näin, että jokaista Suomen järveä lopulta tekohengitetään, pelkästään siksi että kuluu sähköä ja resursseja. Saatika että tekisimme itämerestä ison akvaarion, johon laitetaan ilmastus.
Ongelmaa on yritetty pääasiassa hoitaa levittämällä kalkkia pelloille. Kalkin pH on 9 joten se tasapainoittaa happosateen vaikutuksia. Menetelmä on toki kestämätön vain sen takia, että kalkkia pitää louhia ja kuskailla paikasta toiseen. Lisäksi kalkki pitää muokata peltoon suht väkivaltaisesti verrattuna siihen, josko levitettäisiin pH 11 spirulinanestettä.
Toisekseen, kalkkia käytetään betonissa, sama ilmiö tapahtuu myös maaperässä vähäsen ja se tuhoaa maaperän tärken mururakenteen ja yleensäkin on haitallinen mikrobistolle ja pieneliöille maaperässä kun maaperä kovettuu.
Spirulinan on todettu päinvastoin lisäävän maaperän suostuisten mikrobien kasvua. Olettaen sitäkautta myös kasvien sato ja koko lisääntyy kun niille antaa spirulinaa: parantunut maaperän mikrobisto edesauttaa kasvien ravinteiden saantia. Tällöin syntyy sekin hyöty, että viljelijä saa samalla lannoitteella isomman tuoton. Saatika sitten ne ylimääräiset ravinteet eivät enää huuhtoudu vesistöihin. Tämä on monissa tutkimuksissa varmistettu että n 2g spirulinaa per litra vettä antaisi parhaimmat tulokset eli kasvien koko voi lisääntyä jopa 50%. Sitä vaan ei ole erikseen tutkittu, että kuinka monta prosenttia vähemmän tulisi ravinnevalumia. Yhdessä litrassa voi olla spirulinaa vaikka 10g. Joten sitä olisi realistista tuottaa maatalouden vaatimia määriä.
Tietenkin, maalaisjärjellä voi ymmärtää, että jos samalla NPK lannoitteella kasvavat koeasetelmat kasvavat eri tavoin, jos on pieni määrä spirulinaa, niin on todennäköistä että ravinteita silloin huuhtoutuu vähemmän jos kerran kasvit sitovat itseensä enemmän biomassaa.
Maaperässä on itsessään paljon fosforia, joka on sitoutunut esim hiekkaan. Se on kuitenkin väärässä muodossa kasveille, mutta tietyt mikrobit irrottavat ja vapauttavat kasvien käyttöön fosforia maaperästä. Stimuloimalla maaperän mikrobistoa lisäksi esim kuidulla tai biohiilellä, voidaan myös vaikuttaa merkittävästi satoon.
Tulevaisuuden innovaatiot maataloudessa korjaavat riippuvuuden fossiilisesta tuotannosta. Jatkossa tuotanto tulee nojautumaan omavaraisuuteen ja myöskin planeetan arvot huomioonottaen. Kun pelaamme planeetan tavalla, niin ei tule yllätyksiä kuten että väkilannoitteet tuhoavat maaperän mikrobistoa tai vaikkapa että antibiootit paljastuivatkin itsessään yhdeksi ihmiskunnan suurimmaksi ongelmaksi.
Itseasiassa, kastemadoissakin esiintyvät abtiobioottiset aineet on eristettyinä todettu tehoavan samanlaisiin patogeeneihin mitä kalankasvatuksessa esiintyy, lähes yhtä hyvin tai paremmin, kuin nykyiset synteettiset vastineensa. Spirulinassa on myös antimikrobisia aineita, kuten tämä. Se on vesiliukonen, joten se on helppo erotella:
en.m.wikipedia.org/wiki/Phycocyanin
Vaikka spirulina on pieni levä, on sillä isoja ratkaisuja ongelmiin.
Seuraavassa koeasetelmassa laitan 6 minikasvihuonetta 2 vähän isompaan minikasvihuoneeseen sisälle. Kasvualustaksi käytetään kaikkiin puolet ja puolet turvetta ja taimimultaa. Yksi saa olla tällaisenaan, toiseen tulee väkilannoitetta, kolmanteen väkilannoitetta + spirulinaa, kolmanteen kuituja, biohiiltä + spirulinaa, neljänteen hevosenlantaa + spirulinaa, viidenteen kalkkia + väkilannoitetta ja viimeiseen maitohappobakteeri, b. subtilis + spirulina.
Jokaiselle annetaan sama valo ja nestemäärä kuukauden ajan. Lisäksi käymisreaktiolla tuotetaan n. 1% hiilidioksidipitoisuus kasvihuoneiden sisälle. Tällöin parhaiten kasvava koejärjestely saa sidottua eniten hiiltä myös ilmasta.
Kun kasvit ovat kasvaneet, mitataan eri kokeiden pohjasta vedestä typpi- ja fosforimäärät. Tällöin voidaan päätellä mikä koejärjestely ehkäisee parhaiten ravinnevalumia. Lisäksi kasvit juuristoineen punnitaan, jotta voidaan havaita mikä niistä on sitonut itseensä parhaiten biomassaa.
Tämän ja muita pienempiä testejä, raportoin sitten jatkossa yhdistyksen foorumille. Tällöin tieto on kaikille saatavilla ja lisäksi, jokainen voi omalla tietotaidollaan auttaa projektia etenemään, kun on mahdollisuus luoda nimimerkki keskustelua varten.
Voitaisiin ottaa kans työkokeiluun projektiassistentiksi ihminen. Voisin hänelle delegoida kaikkia yksinkertaisimpia testejä. Työn voisi tehdä etänä kotona testiputkiloiden kanssa pienessäkin tilassa esim hylly. Assistentti niinikään raportoisi tulokset foorumille. Työkokeilu toimisi samalla koulutuksena itse projektiassistentin palkkatyöhön. Sitten kun on varaa maksaa palkkoja niin mielelläni ottaisin pari-kolme assistenttia avukseni.
tulevaisuusopisto.freeforums.net/
Käytännön ratkaisujen lisäksi yhdistyksen tarkoitus on luoda uusia toimintamalleja. Lopultahan on tarkoitus myös saada lakimuutoksia. Valtion asetuksella seleeniä alettiin lisäämään mm lannotteisiin jotta se leivän kautta sitten imeytyisi ihmisiin, seleenin saanti on ilman lisäystä Suomessa heikkoa. Kasvattamalla spirulinaa seleeniä sisältävien kivilajien kanssa, voidaan spirulinaan imeyttää huomattavia määriä seleeniä, ennenkuin se tulee myrkylliseksi levän kasvulle.
Spirulinaa kannattaa siis kasvattaa osana maatilan kiertoa ja levittää pelloille monestakin syystä.
Sen lisäksi spirulinaa annettaisiin tuotantoeläimille lisärehuksi. Sen on tutkimusten mukaan todettu soveltuvan siihen hyvinkin. Sitä vaan ei ole kukaan planeetalla tutkinut, että voisiko spirulina prebioottina vähentää lehmien metaaninmuodostusta. Josko Luke kanssa tehtäisiin se ruokintakoe spirulinalla, niin samallahan voisi sitten mitata sen metaanin. Suomessakin on tehty 3 tutkimusta spirulinalla lehmien lisärehuna, mutta kaikki niistä ovat käyttäneet kuollutta ja kuivattua levää, joten pidän siten tutkimusasetelmaa hieman puutteellisena.
Luke siis testaisi ekaa kertaa sitä, että miten esim maidon laatuun vaikuttaisi tuoreen levän syöttäminen lehmille. Varsinkin Aasiassa levä kuivataan 120 asteessa jopa. Tällöin sen sisältämät herkät ravintoaineet kuten C-vitamiini, tuhoutuvat. On todennäköistä, että tuoreella levällä saadaan paremmat tulokset ruokintakokeista lehmillä.
Laskelmieni mukaan kehittelemälläni uudella kasvatusmetodilla, voitaisiin 500m2 hallilla tuottaa jo koko Suomen spirulinantarve superfoodina ihmisille. Markkinoiden arvo nykyään ehkä 5 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään Ruohonjuuri myy 800.000e spirulinaa vuodessa.
Kaikkea en siis itse voi edes testailla, spirulinaa olen syöttänyt akaattikotiloille. Ne olisivat siis yksi osa suunnittelemaani luomukalanrehua. Yrityksen voisi perustaa jo nyt vain sen takia, koska minulla on myös joitain vähän vähemmän yleishyödyllisiä keksintöjä jotka haluan patentoida rahan vuoksi, niistä sitten saisi tuloja yritykselle kun myisi rojalttioikeuksilla. Esim uuden sukupolven LED valo on niin iso patentti, että sillä saisi hyvinkin tuloja yrityksen laajentumiseen.
Aluksi voidaan aloittaa superfoodista ja sitten miljoonista miljardeihin eli maatalouteen. Sitten kun olemme suurempi toimija kuin entinen Vapo, niin myyn yrityksen valtiolle ja esim 10% voitoista menee aina yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen kuten tällainen mikroleväprojektini. Valtio tarvitsee uusia valtionyrityksiä, mikä olisikaan parempi kuin maatalousreformi.
Valtio maksaa vaikka 80% maatilalliselle tukea laajentaa toimintaa kompostireaktoriin ja leväkasvatukseen. Valtiohan on voimakkaasti puhunut ilmaston ja itämerenkin vuoksi, niin varmasti sieltä löytyy tukea toteuttaa unelmat myös käytännössä.
Meidän yritys sitten kuskaa paikalle leväkasvatuksen alkusiemennyksen eli vaikka 10 tuhatta litraa ja rakentaa tarvittavat laajennukset ja tienaisi sillä.
Näkisin että idea olisi myös kaupallisesti hyvä. Tai jos maalaisjärjellä miettii, että kun on taloudellisesti kannattavaa talvellakin viljellä Suomessa esim kurkkua, niin varmasti on paljon kannattavampaa viljellä tehokkaampaa mikrolevää? Kysehän on myös kilohinnasta, superfoodina luomuspirulina maksaa jopa 83e kilolta.
Vaikka en itse saisikaan koskaan yritystä, niin olisihan se puoli voittoa jos joku muu perustaisi Suomen ekan spirulinatuotantolaitoksen. Olen varma, että niin tulee tapahtumaan kunhan tämä perustutkimus on edennyt riittävästi. Tällä hetkellä julkinen rahoitus siis lienee soveliain yhdistykselle esim Leader kautta, koska on tarkoitus yleishyödyllisesti synnyttää muutakin yritystoimintaa, kuin perustaa omaa.
Yhteistyöterveisin,
Henri Lentonen, Tulevaisuusopisto ry, puheenjohtaja